51. Puhumattomuus – puheet – teot (Mt 7:21-23)

Vuorisaarnaa voi kuvata henkisen elämän evolutiiviseksi kehitykseksi. Lapsenkaltaisuutta, oikeudenmukaisuutta, väkivallattomuutta, työtä ja rehellisyyttä korostavana se päätyy talonsa kalliolle rakentavaan ymmärtäväiseen, vastakohtana tyhmälle, talonsa hiekalle rakentavaan mieheen. Jälkimmäinen toki hokee; ”Herra, Herra!” Kumman valitsemme? Pelkkä puhuminen ei riitä. Siispä vaikenemme ollaksemme puolueettomia. Vaikeneminen tulkitaan kuitenkin vallitsevan tilanteen tukemiseksi. Se muistuttaa meitä 17-vuotiaan amerikkalaisen Rehtaeh Parsonin kohtalosta. Neljän pojan raiskaama, yhden heistä valokuvaama ja netissä julkaisema video ”seksiä jakavasta” tytöstä johti tytön koulukiusaamiseen, koulun vaihtamiseen ja lopuksi tämän sosiaaliseen eristäytymiseen. Ennen itsemurhaa tyttö jätti viestin siteeraamalla Martin Luther Kingin ajatusta. ”Loppujen lopuksi emme muista vihollistemme sanoja, vaan ystäviemme hiljaisuuden”. (Rehtaeh Parsons – GLEN CANNING).

YLE-UUTISET-15-1-2019-klo18-RAJATTU
Itseruoskinnassa olemme löytäneet toisemme. Kuvakaappaus YLEn TV-Uutisista 15.1.2019.

Ymmärtäväinen mies rakensi talonsa kalliolle. Näin ollen mekin huudamme; ”Herra, Herra emmekö mekin sinun nimessäsi… tehneet monta voimallista tekoa?” Laadimme lakeja, rakensimme hyvinvointi- ja oikeusvaltion, perustimme kouluja ja sairaaloita ja ties mitä. Kaikesta huolimatta vastaus oli ja on tyly; ”Menkää pois…, te laittomuuden tekijät!” Kysymykseksi jää, mikä meni pieleen? Mitä vuorisaarna itse asiassa haluaa tarjota ja mihin oma halukkuutemme suuntautuu? Kysymyksenasettelu on tuttu. (44. Kysynnän ja tarjonnan laki).

HS:n vastikään suorittama yli 4 000 vastaukseen yltänyt niukkuuskysely paljasti karmean todellisuuden. Lehden mukaan köyhyyden nujertamat ihmiset harkitsevat itsemurhaa tai huokuvat vihaa ja raivoa ”päättäjiä, yhteiskuntaa, systeemiä ja koko elämää kohtaan”. Uutta oli myös havainto, että monissa vastauksissa itsemurhasta puhuttiin järkeillen, harkittuna ratkaisuna ongelmiin, eikä asiana, johon ajaudutaan. Erityisesti nousivat esille yksinhuoltajat, muut pienituloiset, työttömät, yksinäiset ja monet yksinyrittäjät. Kertooko kysely yksittäistapauksesta vai laajemmasta ongelmasta? Laajennamme kuvaa. Esille nousevat mieltä kuohuttaneet puukotustapahtumat Turussa sekä nuoriin kohdistuneet seksuaaliset hyväksikäytöt.

Vappuna 1999 Turun torilla nuorisojoukko puukotti kaikkiaan 13 ihmistä, joista yksi kuoli, toinen joutui hengenvaaraan ja loput 11 saivat vammoja. Syiksi mainittiin paluumuuttajien myymä halpa heroiini, alkoholi, sekakäyttö, ylivelkaantuminen, saadut sakot ja rangaistukset. Lehdet tarjosivat syiksi myös ”toivottomuutta, tulevaisuuden näköalattomuutta, irtonaisuutta ja osattomuutta”. Mitä puukotuksen jälkeen tapahtui? Reagoitiinko siihen? Ei! Päätekijä Epa kuoli sittemmin portsarin katuun lyömänä. Viimeisessä haastattelussa Epa totesi; ”Ei kukka mittä opiks ole ottanu.”

Liki 20 vuotta myöhemmin niin ikään Turussa 18.8.2017 marokkolaistaustainen maahanmuuttaja puukotti terroristisessa tarkoituksessa 10 henkilöä, joista kaksi kuoli. Yleisö tyrmistyi varsinkin kun jotain vastaavaa oli ennakoitu. Lehtitietojen mukaan Supoa oli jopa varoitettu tekijästä. Miten asiaan reagoitiin? Ketään viranomaista ei vaadittu edes eroamaan. Sisäministeri jopa palkittiin eduskunnan puheenjohtajuudella. Kysyt miksi kaivella vanhoja kun maata pöyristyttää uusi, tosin vasta 25.1.2019 julkisuuteen vuodatettu 1 000 lapseen ja nuoreen suuntautunut seksuaalisen hyväksikäytön skandaali? Taustana tapahtuneelle mainitaan kansalaisten eriarvoistuminen ja syrjäyttäminen, vääristynyt maahanmuuttopolitiikka, kansalaisuuden menettämisuhka, ammattitaidottomien, kieli- ja usein jopa luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajien alhainen työllistyminen (35 %), työllistyneittenkin saavuttama surkea tulotaso (17 000 euroa 15 vuoden jälkeen) ja sen myötä välillisesti koko maan eläkejärjestelmän mureneminen sekä suurimman osan siirtyminen pysyvästi verorahoilla elätettäviksi.

Miten tähän reagoitiin? Eduskunta lupasi selvittää, missä määrin kansainvälisten sopimusten tulkinnassa on liikkumavaraa ja annetaanko naisten suostumukselle halusta tulla raiskatuksi aikaisempaa suurempi merkitys. Kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin kuitenkin toteaa Suomen sitoutuneen ”siihen, että niiden tulkinnat muotoutuvat sopimuksilla perustettujen kansainvälisten tuomioistuinten tai muiden valvontaelinten käytännön pohjalta”. Näin lähestytäänkin vuorisaarnan kolmatta ja viimeistä huipennusta, ettei kuitenkaan ”jokainen, joka sanoo minulle: Herra, Herra!, pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon”. Tuon tahdon aistii ainoastaan sisäisen äänen, omantunnon välityksellä ja käyttöä sille löytyy vain kollektiivisen omantunnon yhteydessä.

(Kirjoitus on julkaistu alunperin Uuden Suomen Puheenvuoro-blogissa.)

Mainokset

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s